lauantai 23. huhtikuuta 2011

Complicated

complicated
Rakastuin alla olevaan lauluun! Johtuu varmaan siitä, että se kuvaa hyvin nykyistä elämäntilannettani. Monimutkaista ja vaikeaa tilannetta, mutta jotenkin olen onnellinen tilanteesta (outoa?). Tahtoisin korjata tilanteen, mutta en tiedä miten. Vaikka tarkoitukseni oli nukkua pitkään, niin en pystynyt, heräsin ahdistavaan uneen, joka liittyi tilanteeseen ja ehdotukseen, jolla sen pystyisi avaamaan, ehdotus oli mielestäni huono, koska olisi todella typerää ja epäkypsää tehdä niin. Tikulla silmään taktiikalla? Enpä usko, että se auttaisi yhtään tilannetta. Ja tökkiminen tikulla silmään ei ole minun tapaistani, ja siitä saisi vain väärän kuvan. Monimutkaista, eikö jo tällaisia pulmia ole jo ollut ihan tarpeeksi vuoden sisään? Ei näköjään, luulenpa, että niitä on tulossa vielä lisää. Koska elämä olisi oikeasti vähän helpompaa? Olen lyönyt pääni seinään niin monta kertaa, että se halkeaa. Käteni ovat sidotut ja avain ratkaisuun olen minä itse. Haluanko oikeasti ratkaista solmun? Kyllä, mutta se on liian hankalaa, tai ei hankalaa, vaan monimutkaista, ja kestäisinkö taas yhden elämän antaman potkun päähän,  vai romahtaisinko kokonaan? En tiedä, koska en ole koskaan aiemmin ollut tällaisessa tilanteessa. Ja kirjoituksen otsikkoon liittyen, en pysty olemaan ajattelematta onglemaani ja sen ratkaisua, ratkaisu on loppujen lopuksi helppo, mutta minussa ei ole tarpeeksi naista tekemään sitä. Täytyy olla toinen keino! Mutta asia taitaa olla niin ettei ole. 
 
Sidotuin käsin Anna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti